29. elokuuta 2015

Fäbodan arktinen helmi

Aina silloin tällöin jokin tapahtuma tekee näkyväksi tämän arktisen eksotiikan, joka on meidän jokapäiväistä elämäämme. Yöttömien öiden ja valottomien päivien vaihtelu on meille luonnollista vuodenkiertoa. Olemme oppineet myötäilemään vuodenaikojen vaihtelua. Pärjäämme kesähelteillä – kukapa ei – ja pärjäämme jopa 40 asteen pakkasessa. Jäämeri on osa maamme historiaa, ja lähellä edelleen. 



Museolle johtaa metsäinen kävelytie.
Huolimatta tottumuksesta pohjoiseen elämänmuotoomme arktinen museo Nanoq vavahduttaa. Niin lähellä meitä on Arktis ja sen luonnonkansojen upea kulttuuri. Meiltäkin on sinne lähdetty monet kerrat tutkimaan, seikkailemaan ja metsästämään. 

Yksi suomalaisista tutkimusmatkailijoista on Pietarsaaren Fäbodassa lapsuutensa viettänyt Pentti Kronqvist, joka on tehnyt arktisille alueille useita retkiä vuodesta 1971 alkaen. Nyt hänen lapsuutensa kotipaikalla sijaitsee Nanoq-museo. Vuonna 1938 syntynyt Kornqvist on museon perustaja ja johtaja.

Minulle suositeltiin Teeretken kohteeksi Fäbodan Nanoq-museota, ja suuntasin sinne ystäväni Vuokon kanssa. Parkkipaikalta museolle johtaa pohjoisen mäntymetsän reunustama helppokulkuinen kävelytie.




Museolle on vuosien aikana annettu useita sekä kotimaisia että kansainvälisiä kunnianosoituksia erikoisnäyttelyistä ja mittavista kokoelmista.





Museolla on käsittämättömän laaja kokoelma arktista pyyntihistoriaa välineineen, asumiseen ja kulttuuriin liittyvää materiaalia, aitoja vaatteita, täytettyjä eläimiä,  jääkarhun nahkoja… 





Museon pääopas ja arktisen Nanuk r.f -yhdistyksen sihteeri Gunilla Kleis esitteli meille ystävällisesti museota ja sen historiaa. 

Museo on kunnianosoitus monille tunnetuille tutkimusmatkailijoille, ja sen ovat mahdollistaneet Pentti Kronqvistin näkemys ja uurastus, lahjoittajien tuki ja talkootyö.




- Yhdistyksemme talkooryhmä on erinomainen! Siihen kuuluu Kronqvistin ja arktisen maankolkan ystäviä. Tämän museon on rakentanut eläköityvä sukupolvi, jolla on taitoa rakentaa ja tahtoa tehdä Kronqvistin näkemyksestä totta. Tämä museo on esimerkki siitä, että jos ihmisellä on unelma, hän voi myös toteuttaa sen, Gunilla Kleis hehkuttaa.


Kaiken muun näkemisen arvoisen lisäksi Kanadan eskimoiden upeat vuolukiviveistokset kiehtovat mieltä. Modernia taidetta muistuttavat taide-esineet kertovat pyyntikulttuurista, arktisista eläimistä, taruolennoista ja syvästä kosketuksesta luontoon. 

Alueella on useita rakennuksia museon päärakennuksesta turve- ja pyyntimajaan. Käy paikalla ja totea itse, miten rakennukset sulautuvat ympäröivään kallioiseen maastoon.




Avannaata Ulloriaa on kopio maailman pohjoisimmasta kirkosta Umannaaqin kylästä Pohjois-Grönlannista. Kirkko rakennettiin vuonna 1909 Umannaaqiin, jonne kristinusko rantautui osapuilleen viimeisenä paikkakuntana Grönlannissa.




Kirkon alttaritaulu 

Siunauskappeli ja yksinkertainen laveri, jolla vainaja odottaa ruumiinsiunausta.
Museossa on nähtävillä, millä tavoin vainajat haudataan ikiroutaiseen maahan.


Fäbodassa lähellä Nanoq-museota on myös suosittu merenrantapaikka. Kesäisestä sunnuntaista jäivät mieleen veden silottamat kalliot, tasokas rantaravintola, rannan valkoinen hiekka ja nautinnollinen uiskentelu auringon lämmittämässä merivedessä. 


















Nanoq-museo
Pörkenäsintie 60, Pietarsaari
Avoinna kesäisin lähes joka päivä, muina aikoina tilauksesta
Puh. +385(0)6 729 3679 / +358 (0)50 5830 222
Sähköposti: info (at) nanoq.fi
Museonjohtaja Pentti Kronqvist: pentti.kronqvist (at) nanoq.fi

www.nanoq.fi


Wikipediasta lainattua: 

Arktinen alue eli Arktis tarkoittaa maapallon pohjoisnapaa ympäröiviä alueita. Tavallisesti arktiseen alueeseen katsotaan kuuluvan Pohjoinen jäämeri ja osia Kanadasta, Grönlannista, Venäjästä, Yhdysvalloista ja Pohjoismaista. Arktinen alue on monenkirjava kokonaisuus aavasta lumilakeudesta vihreään tundraan, jäiseen mereen ja korkeisiin vuorenhuippuihin. Alueen alkuperäisväestö on sopeutunut kylmään ilmaan, ikiroutaan ja valon vaihteluun.

Alueella asuvia kansoja ovat aleutit, aluutiiqit, athabaskat, keskijupikit, eyakit, inupiatit, Siperian jupikit, inuitit, denet, metisit, gwitchinit, tlinglitit, saamelaiset, enetsit, nenetsit, hantit, nganasaanit, dolganit, evenit, evenkit, chukchit, jukaganit, nanait, nivkhit, selkupit, ulchit, itelmeenit, udeget, chuvanit, korjakit, ketit, mansit, orochit, tofalarit, negidalit ja orokit

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Pete viestistäsi, hienosta museosta oli ilo kirjoittaa!
      T. Iina

      Poista