Teppo-ponin vetämillä rattailla Lucia-neito Ella sekä kynttilänkantajat Katariina ja Jenna avustajineen. |
Seinäjoella on syntynyt erityisen puhutteleva Lucia-juhlaperinne, jonka kynttiläkulkueeseen osallistuu Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon asukkaita, asiakkaita ja heidän omaisiaan sekä Eskoon henkilökuntaa. Olin työni vuoksi etuoikeutettu seuraamaan päivän valmisteluja ja osallistumaan valokuvaaja Timo Aallon kanssa kulkueeseen.
Eskoossa valontuojan kulkue järjestettiin jo perjantai-iltana. Lucia-kulkueen reitin varrelta sammutettiin katuvalot, ja sysipimeä matka valaistiin ulkotulin ja kulkueeseen osallistujien kantamin lyhdyin. Tämän vuoden Lucia-neito Ella Riskumäki istui vanhan Teppo-ponin vetämillä rattailla. Hänen kynttilänkantajinaan toimivat Jenna Koskela ja Katariina Kauppila.
Valontuoja. |
Katariina ja Jenna, Lucia-kulkueen kynttilänkantajat. |
Kuvat: © Timo Aalto sekä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo
Meillä on Ellan, Katariinan ja Jennan omaisten antama kuvauslupa.
Pyhä Lucia
Lucian päivä on valon juhlaa, ja Lucia tuo mukanaan valon pimeyden keskelle. Lucia-neito on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja kantaa kädessään kynttilää. Lucian kynttiläkruunu symboloi enkelin sädekehää.
Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Se ei ole evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuoden juhla, mutta päivän viettäminen on muodostunut perinteeksi. Juhla periytyy monien muiden vuotuisjuhlien tapaan katolisesta pyhimyskalenterista.
Pyhä Lucia – Valotar – (Sancta Lucia, 283–304) on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys, joka koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304. Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä.
Päivää on vietetty ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa, mutta nykyisin yhä useammin myös suomenkielisten keskuudessa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa.
Tietolähteet ja -lainaukset: Tunturisusi ja Wikipedia
viestiä jouluyön
tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus,
riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy,
kynttilät syttyy.
Metsiin jo Pohjolan
vaipan luo hanki,
ja maa on valkean
verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo,
Lucia valon suo,
Pyhä Lucia,
Pyhä Lucia.
Kiteet luo helmivyön
valkoiseen kaapuun.
Kätköstä talviyön
luoksemme saapuu
Lucia seppelpää.
Juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme,
Pyhä Lucia."
Pyhä Lucia
Lucian päivä on valon juhlaa, ja Lucia tuo mukanaan valon pimeyden keskelle. Lucia-neito on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja kantaa kädessään kynttilää. Lucian kynttiläkruunu symboloi enkelin sädekehää.
Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Se ei ole evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuoden juhla, mutta päivän viettäminen on muodostunut perinteeksi. Juhla periytyy monien muiden vuotuisjuhlien tapaan katolisesta pyhimyskalenterista.
Pyhä Lucia – Valotar – (Sancta Lucia, 283–304) on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys, joka koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304. Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä.
Päivää on vietetty ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa, mutta nykyisin yhä useammin myös suomenkielisten keskuudessa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa.
Tietolähteet ja -lainaukset: Tunturisusi ja Wikipedia
"Taivaalla tähtivyö
kirkkaana loistaa,
viestiä jouluyön
tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus,
riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy,
kynttilät syttyy.
Metsiin jo Pohjolan
vaipan luo hanki,
ja maa on valkean
verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo,
Lucia valon suo,
Pyhä Lucia,
Pyhä Lucia.
Kiteet luo helmivyön
valkoiseen kaapuun.
Kätköstä talviyön
luoksemme saapuu
Lucia seppelpää.
Juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme,
Pyhä Lucia."
Hieno tunnelma!
VastaaPoistaKiitos Kalle! Hyvä jos sitä välittyy kuvista ja sanoista. Tämä retki jäi erityisenä mieleeni.
Poista