Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

26. heinäkuuta 2016

Iso hali ja muuta koettavaa Asuntomessuilla Pruukinrannassa

Nyt on äärimmäisen hyvä hetki lähteä lähempääkin katsomaan, miltä Pruukinrannassa näyttää. Seinäjoen Asuntomessut ovat vielä käynnissä, joten yksityispihoilla ja talojen läheisyydessä voi kierrellä ja katsella vaivautumatta ja häiritsemättä alueelle piakkoin muuttavia asukkaita.

Olen käynyt jo aikaisemmin tutustumassa messutaloihin, ja nyt lähdin katselemaan erityisesti alueella esiteltävää taidetta. Oppaakseni lähti kollegani Annika, joka on ollut keväästä asti töissä messuilla ryhmävierailujen koordinaattorina.

Heti varsinaisen asuinalueen alussa tulijaa tervehtii kansainvälisesti palkitun seinäjokisen muotoilija, taiteilija Päivi Rintaniemen kolmemetrinen teos A Big Hug, vapaasti suomennettuna Iso hali. Pakkohan sitä oli käydä halailemassa. Teos jää paikalleen pruukinrantalaisten iloksi.
ISO, ISO HALI. Kaupungin viestintäpäällikkö Krista Rintala ikuisti Annikan (vas.) ja minut veistosta halailemassa.

Päivi Rintaniemen A Big Hug on vastustamaton.

Lasten ja nuorten taiteellinen panos näkyy eri puolilla aluetta. Hellyttävät liikennemerkit on ideoitu ja toteutettu Taidekoulu Oivassa. Sääli, että upeasti oivalletut Merkkien kieli -liikennemerkit eivät voi jäädä paikalleen messujen jälkeen. Näitä liikennemerkkejä olisi niin mukava noudattaa!
HALIWOOD

PYSÄHDY RAKKAUDEN NIMESSÄ




ORAVANPYÖRÄILY KIELLETTY






























TUOLILEIKKI. Tällä alueella käydän tulevat pihaparlamentit. 

Näppi-käsityö- ja muotoilukoulun oppilaat ovat toteuttaneet pikku aukiolle Tuolileikki-teoksen, johon tulevat asukkaat ovat kovasti ihastuneita. Teos on jo saanut uuden, epävirallisen lempinimenkin: Parlamentti. Tälle aukiolle aiotaan ilmeisesti tulla pitämään yhteisiä asukaskokouksia. Näppiläisten kädet ovat muovanneet järven ja talojen väliseen pikku metsikköön myös Paikan henkien maailman.

KYRKÖSNORPPA

KANTOTUOLI


Puukerrostalo Mäihän takana on Elina Lindin Tervahauta, jonka puulavoilla asukkaat voivat myöhemminkin viljellä yrttejä ja hyötykasveja – miksei tietysti kukkiakin.

Hyötykasvit vihannoivat tervantuoksuisissa kasvulavoissaan.

Erittäin puhutteleva maamerkki on Periskooppi-torni Kyrkösjärven rannassa. Sen peilimaailma kannattaa käydä itse kokemassa. Tornista on mukava katsella järvelle ja sen hiekkarannalle. Rannalla on muuten todella tyylikkäät, pelkistetyt penkit! Messujen jälkeen kaupunkilaiset voivat taas ulkoilla Vapaasti Kyrkösjärven rannalla ja tutustua Periskooppiin. Sen pääsuunnittelija on seinäjokinen arkkitehti SAFA Anssi Lassila, vuoden 2015 Finlandia-arkkitehtuurikilpailun voittaja.

Periskooppikuva Annikasta, minä kiipesin ylhäälle ja hän jäi alas viittilöimään.

Periskooppiselfie peilin kautta.
Rannan penkki. Yksinkertaisesti tyylikäs.


Myös muuta kuvataidetta on esillä eri puolilla messuja: esimerkiksi Mäihän asuntomessutoimistossa käydessään messuvieraat voivat tutustua Seinäjoen Taiteilijaseura ry:n  töihin. Samoin Messuravintola Casselissa on useita taiteilijaseuralaisten töitä. Teosluetteloja saa ainakin Mäihästä.

Kun käyt messuilla, muista katsella ympärillesi ja nauttia taiteen tarjoamasta ilosta.

Halataan kun tavataan!

Seinäjoen Asuntomessut avoinna 7.8.2016 asti joka päivä klo 10–18.
Lisätietoa löydät parhaiten: http://asuntomessut.fi/ 

Muotoilija, taiteilija Päivi Rintaniemi: www.amfora.fi

Näppi-käsityö- ja muotoilukoulu: www.taitoep.net/nappi


12. kesäkuuta 2015

Raparperitarinat



Valmistan taas raparperipaistosta. Se ei ole mikä tahansa jälkiruoka. Sen kirpeässä makeudessa maistuvat kaikki elämäni kesät.

Äitini on valmistanut raparperipaistosta joka kesä niin kauan kuin saatan muistaa. Minäkin olen tehnyt niin siitä asti, kun perustin ensimmäisen oman kotini. Kun kesän ensimmäiset vihreät varret muhivat tuoksuen uunissa, mieleen läikähtää muistamisen onni. Äiti esiliinassaan nostamassa uunivuokaa pöytään, perheen leppeä kesätunnelma.

Kun tarjoilen raparperipaistosta, tunnen olevani osa tarinaa. Siirrän kokemaani hyvää eteenpäin. Kuvittelen miten jotakin eletystä välittyy toistenkin koettavaksi.

Emme voi tietää etukäteen, mistä syntyy elinikäisiä, kantavia muistoja. Miten pienistä asioista voikaan koostua arvokas arki. Yksinkertaiset rutiinit tuovat hyvää tekeviä rytmejä: viikkosiivous, aamukahvin keittäminen, viikonvaihteen kauppareissu, pyhäpäivän lepo. Joistakin asioista syntyy aikaa myöten rakkaita perinteitä.
 
Tässä on äitini raparperipaistoksen ohje. Toivon että se ilahduttaa sinua. Luodaan uusia tarinoita.

Äidin raparperipaistos

n. 750 g pilkottuja raparperinvarsia
1 dl         sokeria
75 g        sulatettua voita
2 dl         kaurahiutaleita
1 dl         sokeria
               kanelia
1rkl         siirappia

Kuori raparperit, paloittele ja asettele uunivuokaan. Ripota päälle desi sokeria. Sulata voi ja lisää siihen sokeri, kaurahiutaleet ja kanelia maun mukaan. Levitä seos varovasti raparperien päälle. Valuta vielä siirappia kaiken päälle. Paista 180 asteessa 20-30 minuuttia. Nauti lämpimänä vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.

Raparperin kirpeys leppyy uunissa


Raparperi on kotoisin Itä-Aasiasta. Euroopassa sitä alettiin viljellä vasta 1700-luvulla, sillä aiemmin sitä ei pidetty täällä syötäväksi kelpaavana. Sen sijaan sitä on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä jo yli 5000 vuotta. 1600-luvulla raparperia kuljetettiin Uralin rinteiltä lääkkeeksi Välimeren maihin pitkin Volgaa, barbaarien jokea – ”Rha Barbarum”.

Sokeri ja uuni kesyttävät tämän barbaarisen kasvin suloiseksi herkuksi.


Olen kirjoittanut raparperista aikaisemminkin asiakkaani Sevas Oy:n lehteen. Mika Okon kuva on Sevaksen arkistosta.